MONET KASVOT

PANIIKKIHÄIRIÖ

Paniikkikohtaus tarkoittaa yhtäkkistä intensiivisen kivun tai henkisen epämukavuuden tunnetta. Jos kohtaukset ovat toistuvia, voidaan puhua paniikkihäiriöstä. Kohtaukset tuntuvat ilmaantuvan tyhjästä tai liittyvät selkeästi tiettyihin tilanteisiin.

Kohtauksiin liittyy voimakkaita fyysisiä oireita: sydämen tytkytystä, huimausta, pyörryttävää tunnetta sekä hengityksen vaikeutta. Olo on sekava, kaoottinen ja usein epätodellinen. 

Ihminen pelkää menettävänsä itsehallinnan, on sekoamisen partaalla, tuntee turvattomuutta ja saattaa kokea myös kuoleman pelkoa. Nämä johtaa usein myös muihin ongelmiin, kuten päihteiden käyttöön tai ajaa ihmisen masennukseen.

Kognitiivis-behavioraalisella terapialla on saavutettu myönteisiä tuloksia paniikkihäiriön sekä pakko-oireisen häiriön hoidossa.

SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO

Sosiaalisten tilanteiden pelko on psykiatrinen häiriö, jossa henkilö ahdistuu ollessaan muiden huomion kohteena. Ahdistus ilmenee ryhmätilanteissa, kuten puhuttaessa tai syötäessä julkisesti, kohdattaessa tuttuja väkijoukossa, tai osallistuttaessa juhliin tai kokouksiin. Henkilö pelkää, että hänen käytöksensä olisi hänelle itselleen jollakin tavalla noloa tai nöyryyttävää, ja pyrkii tämän takia välttämään huomion kohteeksi joutumista ja sosiaalisia tilanteita. 

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ

Pakko-oireiseen häiriöön liittyy pakkoajatuksia ja -toimintoja, jotka ovat häiritsevät ja vievät aikaa. Pakkoajatukset (obessiot) ovat mieleen toistuvasti tunkeutuvia, ahdistavia, epämiellyttäviä ja vierailta tuntuvia ajatuksia. esim. Pakonomainen epäily, symmetrian tarve, aggressiiviset mielikuvat. Pakkotoiminnot ovat toistuvia toimintaketjuja, joilla henkilö pyrkii vähentämään pakkoajatuksiin liittyvää ahdistuneisuutta. Tällaisia toimintoja ovat mm. Laskeminen, symmetrian järjestäminen, pakonomainen peseminen, loputon tarkistaminen.